Sivuston Tyynelän tila kommentit https://tyynelantila.fi Maanviljelyä ja metsänhoitoa Joutsenossa Sat, 16 May 2015 08:29:22 +0000 hourly 1 https://wordpress.org/?v=4.2.38 isanta on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-400 Sat, 16 May 2015 08:29:22 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-400 Moi Simo!

Minkälainen maa camelina-pellollasi oli kun juuret saavuttivat salaojat?

En usko että ainakaan savilla valkomesikän juuret saavuttavat salaojasyvyyden. Monivuotisilla nurmilla tämä riski voi olla, lähinnä jos sinimailasta on yli 3 vuotta. Maan rakenteen pitää sitten kyllä olla hyvä että kasvit ehtivät niin syvälle.

Kannattaa tietenkin tarkkailla juuriston kasvua, jo pelkästään maan rakenteen tutkimiseksi. Samalla näkee onko riskiä salaojille.

]]> Simo on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-399 Sun, 10 May 2015 19:16:45 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-399 Entä salaojat?
Onko mahdollista, että juuret kasvavat salaojiin ja tukkivat ne rihmastollaan?

Olen kokenut tämänkin ihmeen kuivana kesänä rehevän Camelina-kasvuston kanssa… ojat saatiin onneksi auki ammattilaisen tekemällä salaojahuuhtelulla (viemärin/salaojan aukaisulaitteistolla)…. muuten olisi tullut eteen uusintaojitus ja iso lasku.

]]> Carita Lindholm on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-386 Mon, 30 Mar 2015 06:39:45 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-386 Valkomesikkä kuulostaisi kyllä aivan oivalliselta luomutilalle, jossa on mehiläisiä.
Mitä luulette – olisiko mahdollista 2015 kylvää ja keväällä 2016 kasvuun lähdön jälkeen murskata, niin että kesäkuussa pystyisi istuttamaan mansikkaa? Onko typpipitoisuus parhaimmillaan keväällä vai syksyllä? Toisaalta, kuten edellä on jo käynyt ilmi, niin syksyllä ei kannata lopettaa.

Kiitos. Hyvää tietoa teiltä. :)

]]> Satu Nurmi on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-376 Fri, 20 Mar 2015 20:30:18 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-376 Tervehdys. Osuin tänne kun etsin viljelyohjeita valkomesikkää varten. Motivaattorina vuoden 2014 Suomen Paras Hunaja -kisassa saavutettu kolmas sija juuri Valkomesikkä-hunajalla. (Mehiläiseni asustavat tuossa ”pääkirjoituksessa” mainitun Reijo Niemen tiluksilla.)
Kovasti pistääkin miettimään tuo kasvuston murskaaminen heti kukinnan alettua…
Noh, tarkoitusperät on tietysti toiset mutta siis todella maistuvas hunajaa valkomesikän medestä saavat mehiläiset muokattua! Vink! Vink!

]]> isanta on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-359 Mon, 09 Mar 2015 06:38:56 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-359 Valkomesikän kasvuunlähtö on hidas mutta jos syksy on pitkä niin sen pitäisi kyllä ehtiä kasvattamaan runsaasti juurta, etenkin jos sen lopettaa sitten seuraavana keväänä mikä olisi järkevintä. En sitten tiedä miten hyvin sen saa tapettua keväällä kun juuret ovat voimakkaita ja kasvuhalut korkeimmillaan.

Ruisvirnasta miulla ei ole kokemuksia mutta kertokaas joku jolla on, kiitos.

Kokeiluun vaan kaikkia mahdollisia yhdistelmiä ja raporttia sitten jakoon, mielenkiintoisia ideoita kaikki.

]]> isanta on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-358 Mon, 09 Mar 2015 06:35:40 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-358 Käytin tässä kokeessa 10 kg/ha, jota on tarkoitus nostaa 15 kiloon yhdessä italianraiheinän(8 kg/ha) ja valkoapilan(1 kg/ha) kanssa.

Reijolla muistaakseni n. 15 kg/ha ja hänen kasvustonsa oli puolta pitempää kuin meillä, ilmeisesti suuremman kilpailun takia.

Italianraiheinä seoksessa olisi mielestäni täydellinen kaveri koska se on kaksivuotinen ja näin ollen helppo lopetettava toisena vuonna.

]]> isanta on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-357 Mon, 09 Mar 2015 06:33:11 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-357 Tämä haihattelu vastaa hyvinkin sitä mitä olen suunnitellut Tyynelässä toteutettavaksi. Tuo suojakaistan jättö reunoille on mielenkiintoinen ajatus. Oletan että Valkomesikän etanoita karkoittava teho perustuu siihen kun kasvimassa murskauksen ja muokkauksen myötä hajoaa maassa vapauttaen kumariinia. En osaa sanoa voisiko kasvava kasvusto myöskin karkottaa etanoita, onko kellä parempaa tietoa tästä? Näin ollen suojavyöhykkeeksi voisi riittää murskattu valkomesikkäkasvusto ilman täydennyskylvöä.

Itse suunnittelin pelkkää valkoapilaa syysrypsin aluskasviksi ja samoin kuin Sampilla, ruis seuraa kierrossa sitä. Siinä välissä ladataan ravinnepitoista puukuitua peltoon.

Jyräämistä pidän savimailla ehdottoman tärkeänä etanan torjujana ja niinpä jatkossa on tarkoitus kylvää syysöljykasvit jyrään yhdistetyllä pneumalla. Etanantorjunta-aineet ovat vai hetken lohtu. Tärkeintä on tiivistää pintamaa niin ettei sinne jää elintilaa etanoille.

Tiivistämisestä sen verran että meillä ei Suomen kielessä ole kuin tämä yksi sana kuvaamaan toimintoa, joka voi olla hyvästä tai pahasta. Englannissa sen sijaan käytetään sanaa consolidate kun jyrätään ja uudelleen tiivistetään maa kylvön jälkeen, ja compact kun kyseessä on koneiden aiheuttama haitallinen tiivistäminen.

]]> Sampo Järnefelt on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-354 Sun, 08 Mar 2015 19:40:10 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-354 Ajatusta pukkaa… Luuletko, olisiko valkomesikkää mahdollista/järkevää hyödyntää alus-/kerääjäkasvina? Toimintatapahan voisi esimerkiksi olla sellainen, jossa valkomesikkä kylvetään aluskasviksi keväällä. Kasvusto sitten lopetetaan joko syksyllä tai viimeistään seuraavana keväänä siten, ettei mesikkä ehtisit tuottamaan itämiskykyistä siementä. Tavoitteena typpeä ja runsaasti maanalaista biomassaa tuottava aluskasvi. Tekstistäsi jäi kuva, ettei mesikästä ehkä ole viljan aluskasviksi, mutta entäpä härkäpapu? Sillä pyritään muutenkin buustaamaan typpeä viljelykiertoon, joten valkomesikkä voisi olla oiva lisä tähän tarkoitukseen. Toinen tarkoitukseen sopiva saattaisi olla ruisvirna.

]]> Sampo Järnefelt on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-342 Tue, 24 Feb 2015 19:04:30 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-342 Sellainen kysymys Juusolle vielä, että kuinka paljon siementä käytitte? Entä onko tietoa Reijon käyttämästä siemenmäärästä viherlannoitusnurmesta? Ja oikeastaan, mitkä oli seosten koostumus kokonaisuudessaan =)

]]> Sampo Järnefelt on kommentoinut artikkelia Eräitä huomioita valkomesikän viljelystä https://tyynelantila.fi/2015/eraita-huomioita-valkomesikan-viljelysta/#comment-341 Tue, 24 Feb 2015 13:33:44 +0000 http://tyynelantila.fi/?p=863#comment-341 Valkomesikkä on kovin mielenkiintoinen vaihtoehto. Kiteytettynä ajatuksenani on valkomesikän avulla (muiden hyötyjen lisäksi) pitää etana poissa viherlannoitusnurmelta kausi 2015. 2016 syyskylvetään syysöljykasvi ja jyräämällä pelto poistetaan etanan piilopaikat. Lohkon reunoille jätetään/uudelleenkylvetään 3-4m kaista valkomesikkää ehkäisemään etanoiden tunkeutumista satokasvin kimppuun. Idea perustuu puhtaasti teoreettiseen ajattelun ja voi olla käytännössä haihattelua, mitä tulee aina joskus harrastettua.

Ja sama idea aukiajateltuna: Nyt keväällä 1. vuoden viherlannoituspelloilla korvataan täydennyskylvön yhteydessä osa apilasta valkomesikällä. Siis keskipakolevittimella tavaraa peltoon. Olen järkeillyt, että ensimmäisen niiton joutuu tekemään melko matalaa, jotta uudet siemenet saisivat mahdollisimman paljon valoa (sekä maassa kosteutta ylläpitävää katetta). Myöhemmät niitot sitten pitempään sänkeen. Toiveena saada peltoon typpeä, jankkuroinnin kanssa pellon rakennetta parantava kasvusto, monimuotoisempi kasvusto sekä ennaltaehkäistä etanoita.

Suunnitelmana on 2016 heinäkuun puolessavälissä vielä tyrkätä lietettä peltoon. Lyhyen avokesannoinnin jälkeen syysrapsin (tai rypsin) kylvö ja samalla aluskasvina valkoapila, jota ehkä keväällä voisi täydentää raiheinällä varastoimaan ylimääräistä typpeä? Raiheinän tarpeellisuudesta en ole varma, koska viljelykierrossa seuraavana olisi hyvillä pelloilla ruis. Itselläni oli vielä sellainenkin ajatus, että syysrapsin/rypsin kylvön yhteydessä voisi pellon reunoihin kylvää 3-4m leveän kaistaleen jälleen valkomesikkää (vaihtoehtona voisi kaistaleet jättää muokkaamatta ja tehdä valkomesikälle täydennyskylvön). Tässä ajatuksena olisi edelleen pyrkiä pitämään etanat poissa satokasvin kimpusta. Jyräämällä pelto kylvön jälkeen pysyisi loppukesästä kosteus ehkä paremmin eikä etanankehveleillä olisi piilopaikkoja kokkareiden suojassa.

]]>