Tyynelän kasvukausikatsausta odotellessa saadaan lukea raportti Valkealasta Matti Kousan isännöimältä Repekkalan tilalta, josta jo viime syksynä saimme katsauksen syyskylvöistä. Roudattomaan maahan satanut lumi antoi liikaa tilaa homesienille, jotka veivät Repekkalan syysviljat lähes tyystin. Sen sijaan Matin kevätkylvöjen tulokset ovat olleet häikäisevää katsottavaa, väittäisin että maan huippuluokkaa. Etenkin kun otetaan huomioon ettei Repekkalankaan tilan maat ole luonnostaan mitään kukkamultaa. Seuraavassa taustaa tulevalle huippusadolle.
Sitä ennen lyhyesti Tyynelästä: Ojitusten ja teiden perusparannustyöt alkavat olla loppusuoralla tältä kesää, maanparannuskuidun levitykset ja syväkuohkeutukset samoin, syysrypsissä on jo toinen lehtipari eivätkä etanatkaan ole vielä vieneet isännän yöunia. Sadonkorjuu alkaa herneen puinnilla ehkäpä jo tänään, jos sää vain pysyy poutana.
Sadonkorjuuta odotellessa Repekkalan tilalla
Maanviljelijän odotukset sadon suhteen ovat korkeimmillaan keväällä juuri ennen kylvöjä. Siitä lähtien satopotentiaalin toteutumista alkavat rajoittaa maan ominaisuudet, sääolot ja viljelijän tekemät tai tekemättä jättämät toimenpiteet. Kuluneena kesänä sääolot ovat suosineet viljelyä ainakin Valkealassa. Lämmin toukokuu sai oraat ja taimet nousemaan nopeasti pinnalle. Kesäkuun alun helle ja kuiva jakso aiheutti luultavasti pieniä sadonalennuksia vähentäen viljojen pensomista ja pienentäen tähkien kokoa. Kesäkuun puolen välin jälkeen vettä on tullut lähes sopivasti. Alkukesän kuivuuden aiheuttamat menetykset on kurottu kasvustoissa kiinni.
Rokka-ruokaherne kuvattuna 27.6. Tiheä kasvusto varjostaa rikkoja ja pitää itsensä tukevasti pystyssä
Repekkalan tilalla on tänä vuonna viljelyssä kauraa, kevätvehnää, kevätrapsia, ohraa ja hernettä sekä näönvuoksi ruista ja syysvehnää. Lisäksi on viherlannoitusnurmea. Maan rakenteen hoitoon, ojitukseen ja maan ominaisuuksien parantamiseen on kiinnitetty tilalla huomiota jo edellisten sukupolvien aikana ja nykyisen isännän aikana entistä enemmän. Peltoja on kalkittu säännöllisesti ja erityisen paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Keväällä otettujen uusien viljavuusnäytteiden tulokset olivat kiinnostavaa luettavaa: kaikkien lohkojen pH oli joko hyvä tai korkea. Myös tärkeän kasviravinteen, kalsiumin pitoisuudet on saatu nousemaan kalkituksella. Kalkitusta on tarkoitus edelleen jatkaa tavoitteena nostaa pH viljavuusluokkaan korkea ja samalla nostaa maan kalsiumpitoisuutta.
Repekkalan tilan maat ovat pääasiassa karkeita kivennäismaita, joissa on puutetta erityisesti kalsiumista, kaliumista, mangaanista, sinkistä ja kuparista. Tilan lannoitusstrategia perustuu pitkälti orgaanisiin lannoitteisiin, karjanlantaan, puhdistamolietekompostiin sekä viherlannoitukseen. Oman karjanlannan tuotanto loppui viime vuonna, mutta sitä on jatkossa saatavilla lähistöltä. Lannoitusta täydennetään kylvön yhteydessä annettavalla typpi- tai NK-lannoitteella. Tänä vuonna erityistä huomiota on kiinnitetty hivenlannoitukseen. Ennen kylvöä muutamalle lohkolle laitettiin kuparilannoitetta, joka sisältää myös rikkiä. Kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä viljoille ja rapsille annettiin hivenlehtilannos, jota terästettiin ylimääräisellä mangaanilla.
Keväthybridirapsi 27.6.
Sadonkorjuun lähestyessä kasvustot näyttävät hyviltä tai todella hyviltä. Kesän mittaan kasvustoja seuratessa on tuntunut, että tehdyt kalkitukset alkavat todella näkyä kasvussa. Lisäksi kompostin hidasliukoista typpeä on vapautunut lämpimän kesän ansiosta. Aiempien vuosien nurmituotannosta vapautuneiden lohkojen rakenne on huippukunnossa syväjuuristen kasvien, kuten ruokonadan viljelyn ja melko kevyen konekaluston ansiosta. Hyvärakenteinen maa on hyödyttänyt varsinkin kevätrapsin kasvua. Nurmen jälkeen kylvetty rapsi taimettui nopeammin kuin viljan jälkeen kylvetty. Sen lisäksi kasvusto on selvästi tiheämpää, pidempää ja vihreämpää, kun esikasvina on ollut nurmi.
Keväthybridirapsi 6.8.
Hyvärakenteisessa maassa kevätrapsi on parhaimmillaan yli 1,5 metriä pitkää. Lannoitustasona rapsilla on 80 kg N/ha, kun kaupalliset toimijat suosittelevat jopa 130 kg N/ha. Nurmen ja orgaanisten lannoitteiden käyttö viljelykierrossa ja hyvä maan rakenne säästää huomattavasti lannoitusmenoissa. Toinen mielenkiinnolla seurattu kasvi on ollut Rokka-herne. Herneen lannoituksena käytettiin kompostia 10 m3/ha ja lisäksi siemen ympättiin typensitojabakteereilla. Herneen kylvöön paneuduttiin huolella edellisten vuosien kokemuksista oppineena. Maa äestettiin n. 10 cm syvyyteen. Kylvömääräksi tavoiteltiin 140 kpl/m2. Tiheä kasvusto varjostaa tehokkaasti rikkakasvien kasvua ja lisäksi auttaa hernettä pysymään pystyssä, koska yhteen kasviin tulee vähemmän palkoja ja siten massaa. Lisäksi tiheässä kasvavat varret tarttuvat kärhien avulla toisiinsa tiukaksi matoksi. Kylvö onnistui erinomaisesti ja herneen oras nousi niin tasaisena ja tiheänä, että muutama kyläläinen ei kateuden takia pystynyt pellon ohi ajamaan.
Rokka-ruokaherne 6.8.
Herneen kemiallista rikkakasvitorjuntaa mietittiin tarkasti ja lopulta se jätettiin tekemättä. Herne oli niin hyvässä kasvussa ja selvästi edellä alla kasvavia jauhosavikoita, joten sen arveltiin tukehduttavan suuren osan rikoista. Toinen merkittävä syy oli osittain maavaikutteinen torjunta-aine, joka olisi estänyt syysviljan kylvön herneen jälkeen. Kevään nopeasta kasvuun lähdöstä aavisteltiin, että mahdollisuus syysviljan kylvöön herneen jälkeen on olemassa ja tällä hetkellä tuleentuminen on edennyt niin hyvin, että mahdollisuus on erittäin hyvä. Päätös rikkakasvitorjunnan tekemättä jättämisestä osoittautui oikeaksi, koska myös rikkakasvien määrä tiheässä kasvustossa on pysynyt melko pienenä. Tässä hyvä esimerkki siitä kuinka integroituja kasvinsuojelumenetelmiä käyttämällä voidaan paitsi saada säästöjä torjunta-ainemenoissa niin myös saada lisätuloja mahdollistamalla satoisampien syysviljojen kylvön.
Rokka-ruokaherne 6.8.
Kevätviljojen kasvu on tänä kesänä ollut varsin tasapainoista. Kylvö hyvissä oloissa kevyillä koneilla tuotti terhakat ja tiheät oraat. Hyvärakenteisessa pintamaassa juuret ovat kasvaneet alaspäin ja päässeet käsiksi ravinteisiin jo varhaisessa vaiheessa, mistä kertoi oraiden tumman vihreä väri. Kesäkuun puolenvälin kovat sateet eivät aiheuttaneet juurikaan keltaisia laikkuja, jotka olivat varsin tyypillisiä pitkin maakuntaa. Maan rakenne ja ojitus ovat siitä päätellen kunnossa. Maltillisen typpilannoituksen ja hivenlannoitusten ansiosta kasvustot ovat kohtuullisen tukevakortisia ja väriltään tummanvihreitä ja kasvavan näköisiä. Loppukesästä pelloilta erottaa selvästi kellastuneita laikkuja ja toisaalta täysin vihreitä laikkuja, jotka kertovat erilaisista maalajeista ja eroista maan kosteusoloissa. Multavissa paikoissa kasvit jatkavat edelleen kasvuaan, kun taas vähämultaisissa hiesuissa tuleentuminen on jo pitkällä. Peltojen kunnostuksen seuraavassa vaiheessa onkin tarkoitus tasoittaa lohkojen sisäistä vaihtelua lisäämällä orgaanista ainesta erityisesti vähämultaisille alueille. Nyt kuitenkin ensin korjataan sato ja katsotaan täyttyvätkö laarit odotusten mukaisesti.
Teksti ja kuvat: Matti Kousa, Repekkalan tila, Valkeala
