Syysvehnän kylvö levittimellä_m

Vaihtoehtoja syysvehnän kylvöön

Agronomi Matti Kousa

Tyynelän tilan blogissa saamme lukea myös vierailevien kirjoittajien kasvukausikatsauksia sekä juttuja viljelystä ja sen ympäriltä. Ensimmäisenä vieraskynän on saanut käteensä Repekkalan tilan isäntä, agronomi Matti Kousa Valkealasta.

Syysvehnän kylvöt jäivät Tyynelässä liiallisen märkyyden takia tekemättä, mutta Matti pääsi kylvöille, tosin melko vaihtoehtoisella menetelmällä. Tästä lisää seuraavassa Matin kertomana.

Repekkalan tilalla kylvettiin syysvehnää tänäkin syksynä varsin haastavista olosuhteista huolimatta. Kahden edellisen vuoden kokemusten perusteella syysvehnä on osoittautunut hyväksi kasviksi viljelykiertoon. Syksyllä tehtävä kylvö vähentää kevään kylvökiireitä ja kasvukausi on vehnän käytössä alusta alkaen. Lisäksi syysvehnä täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaatimuksen ja satopotentiaali on kevätvehnää suurempi. Sadonkorjuu päästään yleensä tekemään kevätviljoja aikaisemmin ja paremmissa olosuhteissa. Viime vuoden hyvien kokemusten perusteella kylvö päätettiin suorittaa tänäkin vuonna hajakylvönä pintalevittimellä.

Esikasvina lohkolla oli aikainen kaura, joka päästiin puimaan syyskuun ensimmäisellä viikolla. Syyslannoitus tehtiin levittämällä lietelantaa 20 m3/ha. Lohkon maalaji on hiesua ja hienoa hietaa. Aikaisempina vuosina syysvehnä on kylvetty lautasmuokattuun maahan, mutta nyt osa lohkosta kynnettiin noin 20 cm syvyyteen ja osa lautasmuokattiin. Sateiden välissä sopiva poutapäivä kylvölle oli 18.9., mikä alkaa olla takaraja kylvöjen onnistumiselle. Eri muokkaustapojen lisäksi kylvettiin kahta eri lajiketta, Skagenia ja Urhoa, joista Skagen oli peitattua sertifioitua siementä ja Urho taas peittaamatonta omaa siementä. Siemenet levitettiin suoraan kynnökselle ja lautasmuokatulle maalle Rauchin pintalevittimellä. Koneen työleveys oli 12 metriä, joten kylvö sujui nopeasti. Työleveyttä olisi mahdollista kasvattaa aina 18 metriin asti. Tavoiteltu siemenmäärä oli 250 kg/ha, mikä vastaa noin 500 kpl/m2. Siemenet mullattiin kynnetyllä maalla joustopiikkiäkeellä tavoitteena noin 2 cm kylvösyvyys. Lautasmuokatulla alueella multaus joustopiikkiäkeellä ei onnistunut tukkeutumisen takia, joten multaus tehtiin ajamalla lautasmuokkaimella toiseen kertaan.

Kynnetyn (oikealla) ja lautasmuokatun (vasemmalla) alueen raja näkyy selkeästi keskellä kuvaa kasvuston värierona. Oikealla puolella kasvusto on myös tasaisempaa kuin vasemmalla. Kuva otettu 20.10.2012.

Vehnä on orastunut kosteassa maassa hyvin. Tasaisin oras on kynnetyllä alueella. Lautasmuokatulla alueella oras on laikukkaampaa johtuen notkelmissa seisoneesta vedestä. Lisäksi lautasmuokatulla alueella on paikoitellen paljon kauran puintitappiojyvistä kasvaneita oraita. Ne saattavat osaltaan heikentää vehnän kasvua ja pensomista syksyllä, mutta toisaalta ne toimivat hyvinä kerääjäkasveina. Tällaisena märkänä syksynä syysviljamaat olisi omien kokemusten perusteella kannattanut kyntää tai muuten kuohkeuttaa pintaa syvemmältä. Kuohkea maa on läpäissyt runsaat sateet hyvin ja oras on selkeästi paremmin voivan näköistä kuin matalaan lautasmuokatulla maalla. Talven ja ensi kevään olot kuitenkin määrittävät kasvustojen kehityksen ja tulokset nähdään ensi elokuussa.

Kategoria(t): Kasvustot, Kokeilut, Koneet, viljelytoimenpiteet. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.



KESKUSTELU

Vastaa